Viime vuosina koko maailma on kohissut nettivideoiden voimasta. On vlogeja, mainosfilmejä, yritysvideoita ja videotutkimusta; on jopa videoita, joissa tietokoneella pelaavan reaktioita voidaan katsella reaaliaikaisesti. Oli videon sisältö mikä tahansa, on video formaattina räjähtänyt verkossa ja erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Vaikka kuville ja tekstille on yhä verkossa tilansa, miksi video on syrjäyttänyt niitä niin voimakkaasti?
Reaktiot kiinnostavat
On paljon näyttöä siitä miten video antaa katsojalle enemmän irti kuvattavasta tilanteesta kuin teksti tai valokuva. Valokuvassa voimme näyttää itkevän tytön, mutta miksi hän itkee? Ja kauanko hän itkee? Tuleeko hänen isänsä nostamaan hänet syliin ja lohduttamaan? Valokuva ei formaattina voi vastata näihin kysymyksiin kun taas videolla voimme näyttää itkuun johtaneet syyt sekä ratkaisun, jossa itku muuttuukin iloksi.
Myös YouTubessa menestyvät videot, joissa näemme samanaikaisesti sekä tietokonepelin tapahtumat että pelaajan reaktiot. Tällaiset videot ovat saavuttaneet ällistyttäviä katsojamääriä verrattuna kirjoitettuihin arvosteluihin. Ihmisiä kiinnostaa autenttinen tilanne, joka ei valehtele. Jos pelissä hirviö hyppää suoraan naaman eteen ja pelaaja säikähtää, on se reaaliaikaisena aivan omaa luokkaansa sekä peliarvosteluna että viihteenä.
Raportti vs video
Voimme myös kirjoittaa raportin siitä miten koulukiusaaminen vaikuttaa lapsen kehitykseen. Vaikka tekstiä on mielenkiintoista lukea ja tutkimuksen tuloksia kiinnostavaa tutkia, emme näe kiusattujen todellista olotilaa, näemme vain tekstiä. Videolla on suuri merkitys tunnetilojen jakamisessa myös tällaisessa tilanteessa. Kun dokumentti kuvataan videolle, näemme kiusattujen ilmeiden jokaisen nyanssin, kostuneet silmät sekä sen onnen, joka kasvoilta paistaa kun kiusaaminen on saatu loppumaan. Näemme opettajien ja muiden oppilaiden mahdollisen kiinnostuksen aiheeseen tai vastaavasti välinpitämättömyyden. Kirjoittaessa voidaan kuvailla tunteita, mutta videolla näemme ne oikeasti.
Välitä kokemus
Markkinoinnin kannalta tunteet ovat äärimmäisen tärkeitä oli kohderyhmä mikä tahansa. Jos kuvitellaan yrityksen rekrytointikampanja, voi hyviä kandidaatteja mennä sivu suun ellei yrityksestä jää aito ja luotettava kuva. Kuten aiemmissa esimerkeissä käy ilmi, aitous ja luotettavuus saavutetaan näyttämällä jotakin, johon teksti tai valokuva ei pysty. Voimme aina lukea esittelystä “tervetuloa luotettavaan ja hauskaan porukkaan tekemään ja vaikuttamaan” – mutta riittääkö se? Mitä jos näyttäisimme kyseisen hauskan porukan, kysyisimme heiltä itseltään työpaikasta ja saisimme yrityksen johtotasolta jotain syvempää ja aidompaa kommenttia? Vaikuttaisiko se rekrytointikampanjan voimaan?
Jos yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mitä kertoo 25 kuvaa per sekunti?
Hiski Suomela / Tuotantokoordinaattori